Albert de la Chapelle
Albert de la Chapelle syntyi Eiran sairaalassa Helsingissä vuonna 1933. Hän oli vapaaherra René ja Stina (o.s. Serlachius) de la Chapellen kolmas poika ja varttui Lindön kotitilalla Tenholassa, Länsi-Uudellamaalla. Koulunkäynnin Albert aloitti Lindön kansakoulussa. Sota-aikana koulua käytiin myös kotiopettajattaren johdolla. Vuonna 1943 Albert muutti Helsinkiin ja aloitti koulun ”Lärkanissa”, Nya Svenska Läroverketissä. Kirjoittaessaan ylioppilaaksi 1950 Albert sai laudaturin kaikista aineista, ja samana vuonna hän aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Valmistuttuaan lääketieteen lisensiaatiksi 1957, Albert aloitti kliinisen työn Helsingin yliopiston IV sisätautien klinikalla. Siellä hän työskenteli sisätautilääkärinä tutkijan uransa rinnalla vuoteen 1966 saakka.
Albert oli mukana perustamassa lääketieteellistä tutkimuslaitosta Minervaa, jossa hän aloitti nuorempana tutkijana keskittyen ihmisen genetiikkaan. Ala oli tuolloin vielä uusi ja pitkälti tutkimaton. Albertista tuli laitoksen ensimmäinen väitöskirjatutkija. Häitä yhdessä kirjeenvaihtaja Annikki Åströmin kanssa vietettiin 1961. Albert väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1962, ja sinä vuonna hänet nimitettiin Folkhälsanin vastaperustetun perinnöllisyystieteen laitoksen johtajaksi. Hän johti laitosta vuoteen 2003 asti. Sisätautien erikoislääkäriksi Albert valmistui 1965.Taideharrastus ja oman kokoelman kerääminen alkoi 1970, barokkihopeasta. Kokoelman ensimmäistä esinettä Albert oli ihaillut jo lapsena.
Vuonna 1974 Albertista tuli Suomen ensimmäinen lääketieteellisen genetiikan professori Helsingin yliopistoon. Hän tutki molekyylibiologiaa ja lääketieteellistä genetiikkaa keskittyen erityisesti suomalaiseen tautiperintöön.
Puoliso Annikki de la Chapelle kuoli vuonna 1983. Professori Clara D. Bloomfieldistä tuli Albert de la Chapellen toinen puoliso. Clara johti onkologian tutkimusosastoa State University of New Yorkissa, jossa tutkittiin tiettyjen verisyöpätyyppien geneettisiä muutoksia.
Professori Clara D. Bloomfieldistä tuli Albert de la Chapellen toinen puoliso. Clara johti onkologian tutkimusosastoa State University of New Yorkissa, jossa tutkittiin tiettyjen verisyöpätyyppien geneettisiä muutoksia.
Vuosina 1985–1995 Albert toimi akatemiaprofessorina. Hänet nimettiin yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköön. Albertille myönnettiin Matti Äyräpään palkinto, yksi monista merkittävistä palkinnoista, joita hän sai elämänsä aikana. Esimerkiksi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenyys, Uppsalan ja Oulun yliopistojen kunniatohtoruus sekä American Society of Human Genetics -yhdistyksen William Allan Award -palkinto.
Yksi Albertin tärkeimmistä onnistumisista ja läpimurroista syöpägenetiikassa oli Lynchin oireyhtymän molekyyligeneettisen mekanismin löytyminen vuonna 1993, yhdessä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. Oireyhtymä on perinnöllinen ja aiheuttaa suurentuneen paksusuolensyövän riskin.
Albert erosi lääketieteellisen genetiikan professorin virasta vuonna 1997. Eläkkeelle jäämisen sijaan hän otti vastaan syöpä- ja molekyyligenetiikan professuurin Ohio State Universityssä, Columbuksessa Yhdysvalloissa. Siellä hänestä tuli avainhenkilö yliopiston syöpägenetiikkaohjelman kehittämisessä. Albert ja Clara ostivat Delaware Countystä Columbuksen ulkopuolelta kiinteistön, johon he tekivät laajamittaisia korjauksia. Talosta tuli heidän viimeinen yhteinen kotinsa.
Albert perusti Albert de la Chapelle -rahaston Svenska litteratusällskapet i Finlandin yhteyteen vuonna 2005. Rahaston varoilla ostettiin taideteoksia, jotka myöhemmin muodostivat Albert de la Chapellen taidekokoelman. Albert de la Chapelles Konststiftelse -taidesäätiö perustettiin 2017. Säätiön ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa taidemuseo Tammisaareen. Vielä samana vuonna taidesäätiö julisti ”Projekt Albertin”, kutsukilpailun uuden taidemuseon suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi Raaseporiin. Tuomaristo valitsi yksimielisesti voittavan ehdotuksen, JKMM Arkkitehtien ”KRONAN”, joka oli myös Albertin ja Claran suosikki.
Albertin vaimo Clara kuoli sairaalassa 1.3.2020 loukkaannuttuaan vakavasti kotona Ohiossa. Surun ja parkinsonintaudin heikentämä Albert matkusti koronarajoitusten viivästyttämänä lokakuussa Suomeen vaimonsa uurnanlaskutilaisuuteen. Hän aikoi vielä palata Ohioon ja asettua sen jälkeen pysyvästi asumaan Suomeen seuratakseen taidemuseon rakentamista. Albert sairastui kuitenkin joulukuussa äkillisesti korkeaan kuumeeseen ja menehtyi samana yönä, 10.12.2020, Eiran sairaalassa Helsingissä.
Poimintoja aikajanasta Virstanpylväitä Albert de la Chapellen elämästä.
Hämmästyttävää ja taianomaista! Kertomus Chappen synnystä.
16.4.-3.9.2023, Chappe – Taiteen talo meren äärellä
Aikajanan on koonnut ja toimittanut Pia Hovi, Anne Oker-Blom ja Marianne Zilliacus. Lataa pdf-versio aikajanasta tästä.
